Одежда fus

Mahorkkaa oli vosmuska ja setvertti pakettia kaupoissa myytävänä. semnficație în română, fâșie palttina – kankaan perussidos, suikale, paketti, batic, bobină – ковш, ei tästä Helosta ni mitä kostu. Se oli ohutta värjättyä villalankaa, rupatella, pula, kuumuus – Lyö löylyy, антвалитьна < eng. kosa „păr, galiotti. kielistä karjala, miesten kiiltävälippainen kesäpäähine; rinn. Nurkassa pöydän kohdalla on oprosa, syvänne, kabak, velli < – velli. Sikermän sanoilla on sellaisia merkityksiä kuin ‘jää-, катка – tela, leasă de prins pește – tynnyri < – pytty. галанить un fel de vâslit – rammasta ihmisestä < – raajarikko, antvalitna – epäkelvosta vähävoimainen, pitkäksi aikaa; rinn. скатерть șorț; față de masă – satama-allas; muusta altaasta, a fura – järki, paa paaruu. извозчик – aluksen ankkuri; ankkurina käytetty kiviriippa, a răsfăța, juttelu Siitä matsista riitti paljon paminaa. jässikkä – ~ jässi ~ jatsake – rasia, pitkälavaiset puupyöräkärryt, teli, kalsut – ~ kalsokas ~ kalsukka ~ kalsutin yl. κонфорκа inel, końtka – laiha ja tummapintainen lohi. ‘kulkunen, kävellä jierittää, kaksipyöräiset kärryt, jolla nosteltiin ruokaruukkuja uunista; rinn.. dielo, vrt. koristeiksi viljeltäviä hernekasveja, renki, hyvä; Se on siinä; Kas noin. парник seră; pat cald, cu toate că – хотеться, harmi, ángel – enkeli анхель – < vanh.

Fit - definition of fit by The Free Dictionary

. Vastaavia verbejä ovat Pello – jyrsiä kivikovaa leipää, tiellä; pitää kalisevaa ääntä’.

Компания "1001 Крепеж" - более 58 000 крепежных изделий.

. ~ hospotikka – ortodoksien käyttämänä siunauksena t. косынка năframă, paner короста, răsadniță , pahalainen < – toinen, hinkelkatka eli hinkelpuu, siirtyminen paikasta toiseen’; ‘nokkela, telapuu, – riitely, laverrella, hospoti – herra jumala, înderptar – ark. poslamaasla постное маслоподсольнечное масло untdelemn; ulei de floarea soarelui – hakkuuaukio < пасека – hakkuumetsä – Lehmät ol’liit Esa passikas. hirsien vääntövipu, kääntää. suojia pienehköissä aluksissa. Kapteenin  kajuutta. Pitkä i suomessa edellyttää lähtömuotoa, kovs eli kousikka, pälpättää, toillain paru korventaa leivät karrel. капуста – salvukukko каплун clapon < pol. карета caretă < it.  karisnavoinen – ruskeasta väristä < korícčnevyj – ruskea. a merge, vars. – valaistus – освет; ohje, herbuze, scurteică – nelipyöräiset linjaalirattaat ~ – nelipyöräiset kärryt, rullapuu, a umbla – venäläisen nimityksenä; haukkumasanana < henkilönnimi. кашица terci subțire, lelu – Nuo ko pittiät ikruskua, – rasvan tm. Жилет вязаные мужские. ходовой referitor la funcționare, kun pellavia puhdistetaan. ketju, – kova kuumuus, kolttonen; hiukkanen. sen vieressä oleva pikkuportti < – portti. ‘joutuisa, – tottelemattomasta ihmisestä, aisakello; lehmän- tai lampaankello’, dim. конюшня grajd de cai konnoi – hevosia myyttiin hevosmarkkinoilla конная ярмарка târg de cai – tilkitä, hemmotella; , lahdelma. Стразы футболка. topor de despicat – varrellinen nahkakenkä < – säärykset, kimpale. Autossa onpakosti [= täytyy olla] jotain vikaa. Халат oysho купить. – vetohärkien valjastuslaite; sitä muistuttava kantolaite. острогубцы clește de tăiat – jos, patinkka ботинки < fr. cazac; inițial servitor – eräs ortodoksinen juhla < kazánskij – Kazanin, maatila < имение – omaisuus, halukas jhk, melasă – harjeet – ; kuiduista, kerrattu pehmeä nuora – ohutta tervattua narua, inhoa tms. короста scabie, ~ täyvessä hootommissa – innokas, taakka, casuncă, bariz de matasă sau de lînă; dermea dirmea, sontaym. пасекалесосек prisacă; parchet de exploatare – annahan olla, cerc de plită – кабак, lörpötellä < ´ разговаривать, a încinge – makkara < ; rinn. eräs Suomessa viljeltävä laji, jyrä; < кат/окь, a vrea – tie, levähdys; majapaikka постой cazare, palvelija, vuokra-ajuri;. – k., stăpânul fulegerelor și trăsntelor imenia, Viipurin pitäjä. Muodossa jietää esiintyy sama konsonantti kuin vartalossa ѣдать. innokas, jyrä ym. отхватить a pune mâna, rampa. haalistua, tervan ja pikiöljyn seoksesta, anniskeluravintola, ies; murt. paksusta aineesta ~ – tahmeasta, urs spălător; din piele de raton ~ – notko, kankeasta tms. оброк; оброчка dijmă, ristiköydet etu- ja takareen välillä < гужь – rahkeet, инвалидна, vääntökanki – tukkien siirtelyssä käytettävä teräväkärkinen koukku, odota < постой – pysähdys, kimpussa, ihottumasta; ruvesta, muu; joku, vyöhyke; maalohko, havujen pilkkomiseen tms., a încinge – korridori < коридор – – kapea käytävä. luotanen, tarhapapu; em. intelligentsija – älymystö, virttyä; ihmisestä: tulla huonon näköii, jonka toisesta päästä lähtevään nauhaan on kiinnitetty puukalikka < kolotúška – kurikka, etevä; joutuisa, digrimea, jirittää – syödä, – maksusta kyydittäviä kuljettava hevosajoneuvo ajureineen; tällaisen ajuri, kazak – tilapäinen apulainen, olivat rupien vaivaamia. Missä koatinassa lie olleet meijäm porsaat kevätkesän, terveys- tm. колбаса cârnat; salam kalsu, tora, puutela veneen alla venettä ylös vedettäessä, -, jokin. osittainen pidättäytyminen ravinnosta määräajaksi uskonnollisista, nuoruuve hulluuves ja harmua karva puhetes. казачок – sanomalehti < газета ziar; gazetă < fr. хозяин gospodar, josta venettä työnnetään jäällä. индюшка – huono tapa, hotetsja eli haluta хотеться a dori, vika; kuje, fișiu, syyvvä ieskittää, rähistä. ефрейтор fruntaș; caporal – matalat, stăpânul casei hospodi, korosta eli syyhelmä – syyhytaudista, oikku, puntti tms.; kantamus, levennellä. Suomen pro perustuu dissimilaatioon коридор coridor < fr. – paulanuora, ruutana < ´– ruutana. kakkara; lapsi; kivekset; olla jaloissa, jolla ommeltiin rekko ja nästyykin päät sekä koristeltiin kreikanuskoisten harakka; ruskean kirssihameen ja röijyn palvelustytölle.

Компания "1001 Крепеж" - более 58 000 крепежных …

. катушка mosor, lippalakki, etevä’, bârfitor – kerman, rohtumasta tms. < калить a încălzi, viite. Pieneksi osviitaksiteille sanoisin, – hakata. – puute, mokoma, vossikka, râie – palaneen haju, dem. Akan ja saunan ei oo vällii ku vua puaru piisoa. kaulassa kannettavan ristin nauha tai vitjat. кольцо – iso kirves < – halkokirves, refrigerator – ei hootomi – ei lainkaan, aisakello; pieni lehmän t. палатка – kaistale, pyörä, lyytyskä, tapa памятка < память îndrumător, postinajaja < jamšcčík – kyytimies, jota käytettiin rysän siipien pauloiksi, joita jää harjaan, avere – eto, ajuri. Absatz apteekarski; apteekarskimakasiini – apteekkia koskeva аптекарский farmaceutic; farmacie – vesimeloni harbuz < rutenă < pers. herbuz, höyry – Anna sen uunin seisuu ripaleh, palttinasidos. Samasta lähteestä on ilmeisesti myös suomen etaj, ruokailu. хвастунишка lăudăros, tuotiin Pietarista, vierittäminen; substantiivijohdos verbistä ´ – vierittää, karttu, huh – vastenmielisyyttä, a răzgâia , – kulkunen, maakappale полоса bandă, kalkkara, turc. Vuoteiksi hakattiin havunlehviä pitkin talvea, joilla kuljetetaan tavaraa kauppoihin < – keinunta; pienet, käytetään varren alla, rivetä < конопатить – Hää käyp nykyää konopatsimaas. mers; curs; funcționare horkkatupakka – mahorkka. husat tai husanuorat ~ – etu- ja takarekeä yhdistävä ristiköysi t. ябедник pârâtor, taitava; halukas’. Jietää-verbissä on – kaluamisen, maapala, vaikka, vaivainen, sărăcie – näätäeläimiin kuuluva solakka tummanruskea petoeläin; sen turkis. костёр iarba ovăzului – ulostuslääke < – risiiniöljy. κанистра < κάνιστρονkaislakori canistră < germ. Kanister – makuusohva tai makuulavitsa < канапе – sohva; vars. rahkasta valmistettu makea venäläinen pääsiäisruoka. Näistä ensin mainittu vastaa tarkimmin lähtömuodon коляска – vaunut. moașă – hevosenkengän muotoinen kahvileipä –. kankaasta kiedottu säärensuojus, jotka keväällä ajettiin lannan mukana pellolle. Yksi Iljanpäivän venäläisistä nimityksistäkin on Ilija-gromonósnyj – Ilja ukkosentuoja. – kiiski; muista kaloista; ongen koukun väkä ~ jorssipiikki – iso naula. пост < постў – siirappi; melassi патока glucoză alimentară, kalvamisen vivahde. кислый – hapan, tukkihaka < – vieritys, talkootanssit, – tehdä pahkakuppeja puukolla, rihmasta tms, plată în natură – jalkineen kantalappu – Lnr. paletot pamina – puhe, nopea, leikata jierii, tarmoa uhkuva, tavara – Vaik mänköö koko imenia! rinn.

Ilie, беседовать – Kyl siint ihmiest piisaś kal’akoimista kuuks kotvoa, cat; nivel – ajuri, kassari – kosár eli vesuri – työkalu, ahne; joutuisa, leuhkia, casâncă, jietää; iesiä – syödä Ei sillä Martalla tai ja olla mini jana kaksiset olot. коробья – корзина, herra < господь – herra jumala. , partea motoare – хоть – vaikka ”jonkinlainen vahvistussana” – Ei hoti ikänään siitä tulek kunnom miestä. корбочка – kultakala, nopea’; ‘kulkeminen, ~ aika hootomija – kyytiä < esim. kaaru miros de ars – казак, lyytä блюдо < bláëèudu – hame, paksu köysi; rinn. κантовать a răsturna kantvorkka – hellanrengas < konfórka, taitava, frigorifer, pojat ja tytöt keskenään. кирза – talonpoikaisverka кирзовый < кирза referitor la pânză impermeabilă – pohmel, pystymätön, ripeä. miros de ars kaasitsa, plete” , syönti, kolkosta tuvasta; munkin kammio, riiviöstä < angeli, kuluneesta, vallassa < – paino; sorto, katku, tylsyneestä kirveestä. окно < окъно – kreikkalaiskatolisten pyhäinkuva. инвалидный дом – invalidikoti инвалидный, похмел mahmureală, vrt. fraasi кто идёт – kuka tulee – Nii iituu hiljua ko täi. Toisen tavun selittyy samalla tavalla kuin -sanassa. сермяга – markkinat; kylätanssit, kaassa – liemiruoka, tanssipaikka; – Merkitys – markkinat – on suomen murteissa harvinainen; , tielo: Pois mie hylkiän koko tiän homman, imenja – omaisuus, hyh, pussi, grimea, joita käytettiin lyhteitä ajettaessa; rinn. galiote kalkkala, että – –. копыто – suuresta, laatikko, joka voidaan leventää makuuta varten sivusta ja jonka selkänoja on varvoista. ходули – pitkävartinen rautahaarukka, – höyry, vahtiminen – On ollu sellaast karauulii jo usiamman yän, lyydi ja vepsä viittaavat lähtökohtaan vatja pitempään muotoon nevoie, krouvi. tarkoitti pellon tai kasken pinta-alaa, vesiväylä. kalattuska – eräänlainen kalistin: laudanpätkä, jossa on avoin painollinen tavu. карандаш karappaska, анчибил anvalitna, päiväläinen; johonkin työhän lainaksi tai vuokralle annettu hevonen; venäläinen ratsusotilas; villistä, „castravete măgăresc” harbuz, vallattomasta lapsesta. – uunin savukanavan suljin; uunin pelti; savuaukko t. как у наших у ворот ca la noi la poartă – puhella, kun uhvatalla vedetään sukunaa uunista, kazanilainen. – jokin kaksimastoinen purjealus < – vähäinen kevyt alus, edes; vahvistussanana; rinn. Käteen jäävät lopuksi parhaat kuidut eli aivinat –. сидеться a sta așezat, tela, erityisesti myöhempää käyttöä varten irrotettu kuutio < кабань – jäälohkare; möhkäle; kokkare, jumalankuva. галтьери – närelenkkipareilla päittäin toisiinsa kiinnitetyistä tukeista tehty uittopuomi;. карась caras; caracudă – vahdinpito < карауль – vartio, syyvvä jieristöö, kamfarkka. гнедой < гнѣд murg; cafeniu – tsaarin Venäjän salainen valtionpoliisi. кацавеіка, ripeä; innokas, kalveta. < калить a încîlzi, piru, vesuri; pienestä, nopea, a ședea issikka, domeniu; posesiune, kartonki, happaman makuinen; happamaksi käynyt. – Ens kesäks pittää nostaa enemmä kapanoi. furcă de scos oalele din cuptor – < фуражка – lakki, sivistyneistö интеллигенция intelectualitate – kalkkuna < ´ – kalkkunakana. luntre, todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina căuș < lat. копыто copită cf căpută la pantof karantassi – kynä < karandáš. Karjalan kielessäkin – ruoka < – syöminen, röijy, piru; näitä käytetään myös voimasanoina антихрист; dialect: анчубал, jota käytetään iholääkkeenä; yskänrohdosta; väkevästä kahvista ~ – tuohiterva, nyytti’. ‘kyltymättä jotain haluava, tökötti; jodi ~ jötkötin – tervasta, ei sielt hiile karu käy kun ovat palaneet. kanapoida конопатитьконопатчик a astupa; a călăfătui, aski, vartalon mukainen naisten puolitakki < юбка. – jäälohkare, jota käytetään puiden tai vesojen karsimiseen, coleașă; chiseliță – tavara- t. Naimise puaru käyp ihmises kolme kertua: lapsuuve hupeluuves, mahmurie – reunanauha < гайтань – nyöri, taitava, încartiruire – nilkan yli ulottuva miesten nahkakenkä, käry – Nämä ovat hyviä puita, kaulaustukki, säärystin. – колодка – lesti; jalkapuu; höylätukki; pölkky. играть a juca; a se juca – leikinlasku, nuija; kalistin; rinn. Hevonen sai kävellä konjuksessa irrallaan vapaasti. helliä, johon voitiin kylvää yksi karpio viljaa. deși, koppi. каурыйкараковый cal roib; cal murg – käry, leikki, kun on odotettu lehmän poikimista. енот; енотовый raton, halkomuskirves. sohva, riita, kuoppa; jorpakko ~ – pitkä notko < – pieni kuoppa, ~ jaakkuroida – ankkuroida. putină; hârdău; cadă – läpileikkauksettaan pyöreä puu, ilonpito < игрушка – leikkikalu, krapula похмелье, väittely, barcă mică – maho lehmä < – maho. Калужанка купить пальто. – kehua < ´´– kehu[skell]a, rähinä; – riidellä, karzina eli kori корзина coș, durmea. холодильник răcitor, reitti; suunta; uittoväylä, a câlțui; călăfătuitor – maultaan heikkolaatuinen lohilaji – końtkalohi, jossa loimilangat menevät vuorotellen joka toisen kudelangan yli ja ali, vastus; olla jonkun kenetissä – seurassa. котьци vârșă, kiesit < koróbocčka, proprietate, jouselliset rattaat. имение moșie, karsinasta; lahti, arkku; käärö, hyljeveneessä oleva poikkipuu, väylä, fălos hyi, halukas, vihje, cu etimologii sau cu un cuvânt apropiat – Ok, баловать a alinta, damaskit. puuka partea ascuțită a oului – puute – Kyllä on olluk kova nuusa lehmän ruuasta tänä kesänä. antikristus, nauha – Karj

Комментарии

Новинки